LakiKarelia Oy Rantakakatu 23, 4. kerros. 80100 Joensuu | 045 341 8005 | toimisto@lakikarelia.fi
Etusivu – Riita-asiat – Kiinteistö- ja asuntokaupan virheet
Asunnon tai kiinteistön kauppa on usein elämän suurimpia taloudellisia päätöksiä. Kaupan jälkeen ilmenevä kosteusvaurio, rakenteellinen puute, virheellinen tieto tai muu odottamaton ongelma voi aiheuttaa merkittävää epävarmuutta niin ostajalle kuin myyjälle. Ostajan on tarve selvittää, onko hänellä oikeus hyvitykseen, hinnanalennukseen tai kaupan purkuun.
Myyjälle reklamaatio puolestaan merkitsee taloudellista riskiä, huolta vastuusta ja tarvetta arvioida, onko ostajan vaatimus perusteltu. Kaikki puutteet eivät olekaan lain tarkoittamia virheitä. Arviointi riippuu muun muassa kaupan kohteesta, sen iästä, kunnosta, hinnasta, annetuista tiedoista sekä siitä, mitä ostaja on voinut perustellusti odottaa.
Kiinteistön kaupalla tarkoitetaan esimerkiksi omakotitalon, rakennuspaikan, kesämökin tai muun kiinteän omaisuuden kauppaa. Kiinteistökaupan virheistä säädetään maakaaressa. Virhe voi olla laatuvirhe, vallintavirhe tai oikeudellinen virhe.
Virheen vuoksi ostaja voi vaatia hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai olennaisen virheen perusteella myös kaupan purkua. Myyjän vastuun arvioinnissa on huomioitava myös ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus: ostaja ei voi vedota sellaiseen seikkaan, jonka hän tiesi tai jonka hänen olisi tullut havaita ennen kaupantekoa.
Myyjän näkökulmasta kiinteistökaupan virheväite on usein haastava, koska vastuu voi koskea myös sellaista salaista virhettä, josta myyjä ei ole ollut tietoinen eikä hänen olisi pitänytkään tietää. Myyjän kannalta keskeistä on selvittää, mitä kohteesta on ennen kauppaa kerrottu, mitä ostaja on voinut havaita tarkastuksessa, onko reklamaatio tehty ajoissa ja onko väitetty virhe sellainen, että se oikeuttaa vaadittuun seuraamukseen.
Asunto-osakkeen kaupassa sovelletaan asuntokauppalakia. Lain säännökset eroavat sen mukaan, onko kyse uuden vai käytetyn asunnon kaupasta. Tyypillisesti virhe voi liittyä asunnon kuntoon, varustukseen, rakennustapaan, annettuihin tietoihin, taloyhtiötä koskeviin tietoihin taikka siihen, että ostajalle on jätetty kertomatta kaupan kannalta olennainen seikka.
Käytetyn asunnon kaupassa arvioinnissa korostuvat asunnon ikä, kunto, hinta, tavanomainen kuluminen, tehdyt remontit sekä ostajalle ennen kauppaa annetut tiedot. Uuden asunnon kaupassa merkitystä on muun muassa sillä, vastaako asunto sovittua, täyttääkö rakentaminen hyvän rakentamistavan ja viranomaismääräysten vaatimukset sekä aiheutuuko asunnon ominaisuuksista haittaa terveydelle tai asumiselle.
Asuntokaupan virhetilanteissa ostajan mahdollisia vaatimuksia ovat esimerkiksi hinnanalennus, vahingonkorvaus, virheen korjaaminen tai poikkeuksellisen vakavissa tilanteissa kaupan purku. Vaatimusten menestyminen edellyttää, että virhe voidaan näyttää toteen ja että reklamaatio on tehty oikea-aikaisesti ja riittävän yksilöidysti.
Myyjälle asuntokaupan virheväite voi tulla yllätyksenä vielä kuukausia tai jopa vuosia kaupanteon jälkeen. Tällöin onkin tärkeää arvioida, perustuuko vaatimus todelliseen lain tarkoittamaan virheeseen vai esimerkiksi asunnon ikään, tavanomaiseen kulumiseen, taloyhtiön vastuulle kuuluvaan seikkaan tai sellaiseen puutteeseen, jonka ostaja on tiennyt tai jonka hänen olisi pitänyt havaita ennen kaupantekoa. Myyjän ei tule sivuuttaa reklamaatiota, mutta vaatimukseen ei tulesuostua ilman asian huolellista arviointia.
Kun virhe havaitaan, ostajan tulee reklamoida myyjälle kohtuullisessa ajassa. Reklamaatiota ei kannata lykätä siihen saakka, että kaikki selvitykset ovat valmiina. Usein on turvallisinta ilmoittaa virheestä kirjallisesti heti, kun virhe tai vahinko on havaittu, ja täydentää vaatimuksia myöhemmin asiantuntijaselvitysten valmistuttua. Myyjän puolestaan kannattaa vastata reklamaatioon harkitusti: ensin on syytä selvittää, mitä tarkalleen väitetään, mihin vaatimus perustuu ja mitä näyttöä sen tueksi on esitetty. Myös myyjän kannattaa usein kääntyä rakennustekniikan asiantuntijan puoleen asian arvioimiseksi.
Reklamaation sisältöön on syytä kiinnittää huomiota. Pelkkä yleinen ilmoitus tyytymättömyydestä ei lähtökohtaisesti riitä. Myyjälle on annettava mahdollisuus ymmärtää, mistä virheestä on kyse ja mitä ostaja sen perusteella vaatii. Jos vaatimuksen euromäärä ei ole vielä selvillä, tämä kannattaa todeta nimenomaisesti ja ilmoittaa, että vaatimuksia täsmennetään lisäselvitysten jälkeen.
Myyjän näkökulmasta olennaista on arvioida myös mahdolliset vastuuta rajoittavat seikat. Merkitystä voi olla esimerkiksi ostajan ennakkotarkastusvelvollisuudella, kauppakirjan ehdoilla, ostajalle annetuilla asiakirjoilla, kohteen iällä ja kunnolla, reklamaation ajankohdalla sekä sillä, kuuluuko väitetty puute myyjän vai esimerkiksi asunto-osakeyhtiön vastuulle. Hyvin laadittu vastaus reklamaatioon voi ehkäistä perusteettomien vaatimusten laajenemista ja edistää sovinnollista ratkaisua.
Usein asiaa selvitetään ensin osapuolten välisillä neuvotteluilla. Sekä ostajan että myyjän kannalta on tärkeää kerätä näyttöä: kauppakirja, esite, kuntotarkastusraportit, isännöitsijäntodistus, sähköpostit, valokuvat, korjausarviot, asiantuntijalausunnot ja muu kauppaa edeltänyt viestintä voivat olla ratkaisevassa asemassa. Hyvin dokumentoitu asia on helpompi arvioida ja usein myös helpompi sopia.
Jos sovintoa ei saavuteta, riita voidaan saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Riita-asia tulee vireille haastehakemuksella, jossa esitetään vaatimukset, niiden perusteet ja todisteet. Käräjäoikeus pyytää vastaajalta kirjallisen vastauksen, missä yhteydessä selvitetään myös osapuolten halukkuus tuomioistuinsovitteluun. Tuomioistuinsovittelu on sovittelijana toimivan tuomarin avustuksella käytävä neuvottelu asian ratkaisemiseksi sovinnollisesti. Sovinto on mahdollista vahvistaa siten, että se on myös täytäntöönpantavissa esim. ulosoton kautta.
Jos osapuolet eivät ole halukkaita sovitteluun tai sovittelussa ei saavuteta sovintoa, asia etenee valmisteluun ja tarvittaessa pääkäsittelyyn. Tuomioistuimen ratkaisu on osapuolia sitova ja se voi koskea esimerkiksi hinnanalennusta, vahingonkorvausta, kaupan purkua ja oikeudenkäyntikuluja.
Vaihtoehtoisesti riita voidaan saattaa kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Lautakunnan menettely on kirjallinen ja se antaa ratkaisusuosituksia. Kukin osapuoli vastaa omista avustajakuluistaan lautakunnassa, mikä vähentää menettelyyn liittyvää kuluriskiä. Ratkaisu ei ole samalla tavalla täytäntöönpanokelpoinen kuin tuomioistuimen vahvistama sovinto tai tuomio, mutta sillä voi olla käytännön merkitystä sovinnon ja vastuun arvioinnissa. Kuluttajariitalautakuntaan viemisessä on huomioitava, että asian käsittely voi kestää pitkään ja vaatimusten sekä todisteiden on oltava huolellisesti laadittuja.
Kiinteistö- ja asuntokaupan virhetilanteissa oikea-aikaisuus ja huolellinen reagointi ovat ratkaisevia. Jos ostajan reklamaatio viivästyy tai vaatimuksia ei yksilöidä riittävästi, ostaja voi menettää oikeutensa vedota virheeseen. Myyjän taas on tärkeää arvioida saatu reklamaatio huolellisesti, säilyttää asiaan liittyvät asiakirjat ja varmistaa, ettei hän vastaa vaatimukseen tavalla, joka voi myöhemmin heikentää hänen asemaansa.
Jos olet havainnut virheen ostamassasi asunnossa tai kiinteistössä, tai olet saanut reklamaation myymästäsi kohteesta, ole yhteydessä asiantuntijaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asian huolellinen arviointi, teknisen näytön kerääminen, reklamaation tai siihen annettavan vastauksen oikea sisältö sekä oikea-aikaiset toimenpiteet voivat ratkaisevasti vaikuttaa siihen, miten asia etenee ja millainen lopputulos on saavutettavissa.
Asianajotoimisto LakiKarelia Oy
Rantakatu 23, 4. kerros.
80100 Joensuu
Y-tunnus: 3613562-8
Päivystävä asianajaja
045 341 8005
Asianajaja Heidi Huusko
heidi.huusko@lakikarelia.fi
+358 45 341 7305
Asianajaja Samu Pitkänen
samu.pitkanen@lakikarelia.fi
+358 45 341 7105
Kaikki oikeudet pidätetään. © 2026 Asianajotoimisto LakiKarelia Oy
Tietosuojaseloste