Testamentti

Testamentilla voi määrätä omaisuuden jakautumisesta kuoleman jälkeen ja varmistaa, että oma tahto toteutuu lain sallimissa rajoissa. Oikein laadittu testamentti helpottaa perinnönjakoa, vähentää epäselvyyksiä ja voi turvata läheisten asemaa merkittävästi.

Keskinäinen testamentti voi vahvistaa lesken asemaa

Keskinäinen testamentti on puolisoiden tai muiden toisilleen läheisten henkilöiden toistensa hyväksi tekemä testamentti. Keskinäisellä testamentilla voidaan vahvistaa eloonjäävän puolison asemaa merkittävästi verrattuna siihen, mitä laki turvaa. Erityisen tärkeä tällainen määräys on tilanteissa, joissa osapuolilla on rintaperillisiä tai puolisot eivät ole avioliitossa, koska tällöin leski ei peri vainajaa. Keskinäisellä testamentilla voidaan määrätä, että ensiksi kuolleen puolison omaisuus siirtyy ainakin ensivaiheessa lesken hyväksi joko omistus- tai hallintaoikeudella. Näin voidaan turvata lesken asuminen, toimeentulo ja mahdollisuus järjestää taloudelliset asiat rauhallisesti myös surutilanteessa. Keskinäisellä testamentilla ei kuitenkaan voida syrjäyttää rintaperillisten lakiosaoikeutta, joten jos vainajalla on lapsia tai heidän jälkeläisiään, heidän oikeutensa vähintään lakiosaan on aina otettava huomioon.

Keskinäinen testamentti voidaan laatia erilaiseksi sen mukaan, mitä leskelle halutaan käytännössä turvata. Omistusoikeustestamentilla leski saa omaisuuden omakseen ja voi lähtökohtaisesti käyttää, myydä ja muutoinkin määrätä omaisuudesta varsin vapaasti. Hallintaoikeustestamentilla taas omistusoikeus voidaan ohjata esimerkiksi lapsille, mutta leski saa elinikäisen tai muuten määritellyn oikeuden käyttää omaisuutta, asua asunnossa ja nauttia omaisuuden tuotosta. Hallintaoikeusratkaisu voi olla käytännöllinen silloin, kun halutaan yhtä aikaa suojata lesken asemaa ja varmistaa, että omaisuus siirtyy lopulta tietylle taholle, esimerkiksi yhteisille lapsille. Samalla on hyvä tiedostaa, että hallintaoikeuden sisältö ja laajuus kannattaa määritellä testamentissa huolellisesti, jotta myöhemmiltä tulkintaerimielisyyksiltä vältytään.

Erityislegaatti ja yleistestamentti ohjaavat omaisuuden kohdentumista

Jos testamentin tarkoituksena on antaa tietty yksilöity omaisuus, oikeus tai rahamäärä tietylle henkilölle, puhutaan erityistestamentista eli legaattimääräyksestä. Tällainen määräys voi koskea esimerkiksi huoneistoa, kesämökkiä, tiettyä pankkitiliä, taideteosta, ajoneuvoa taikka määrättyä rahasummaa. Erityislegaatti sopii tilanteisiin, joissa testamentintekijä haluaa varmistaa, että juuri tietty omaisuuserä menee tietylle saajalle. Se voi olla hyödyllinen myös uusperhetilanteissa, yritysvarallisuuden kohdalla tai silloin, kun jollakin omaisuuserällä on saajalle erityistä käytännöllistä tai tunnearvoa.

Yleistestamentilla puolestaan määrätään saajalle koko jäämistö, murto-osa siitä tai se osa omaisuudesta, joka jää jäljelle muiden määräysten täyttämisen jälkeen. Yleistestamentti on luonteeltaan laajempi kuin legaatti, ja sen saajasta tulee myös kuolinpesän osakas. Käytännössä tällä on merkitystä esimerkiksi pesän hallinnossa ja perinnönjaon valmistelussa. Yleistestamentti on toimiva ratkaisu silloin, kun halutaan määrätä laaja kokonaisuus esimerkiksi puolison, lapsen, muun läheisen tai vaikkapa yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ilman, että omaisuutta luetellaan yksityiskohtaisesti. Samassa testamentissa voidaan myös yhdistää erilaisia määräyksiä: yhdelle voidaan antaa tietty omaisuuserä legaattina ja toiselle loppuomaisuus yleistestamentilla.

Huolellisesti laaditussa testamentissa mietitäänkin aina paitsi sitä, kenelle omaisuus halutaan antaa, myös sitä, millaisella oikeudella omaisuus annetaan ja millaisia käytännön vaikutuksia määräyksellä on lesken, perillisten ja muiden testamentinsaajien asemaan. Oikean ratkaisun valinta riippuu muun muassa perhesuhteista, varallisuuden laadusta, mahdollisista rintaperillisistä sekä siitä, halutaanko painottaa lesken turvaa, omaisuuden säilymistä tietyssä piirissä vai joustavuutta omaisuuden käytössä. Siksi testamentti kannattaa laatia niin, että se vastaa juuri kyseisen elämäntilanteen tarpeita eikä jätä olennaisia kysymyksiä avoimiksi.

Testamentti tulee aina allekirjoittaa henkilökohtaisesti. Kahden esteettömän todistajan on oltava yhtä aikaa testamenttia laadittaessa läsnä ja heidän on nimikirjoituksillaan todistettava testamentti. Testamentintekijä voi itse päättää, saavatko todistajat myös tietää sen sisällön. Testamentissa tulee lisäksi ilmetä sen laatimispäivä ja laatijan henkilötiedot. Todistajien tulee merkitä nimikirjoituksensa lisäksi ammattinsa, asuinpaikkansa, todistamisen aika ja paikka, sekä kaikki sellaiset tiedot, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen. Tällainen voi esimerkiksi olla testamentin laatijan vapaaseen tahdonmuodostukseen liittyvät seikat.

Hyvin laadittu testamentti tuo selkeyttä tulevaan ja auttaa varmistamaan, että tahtosi toteutuu juuri haluamallasi tavalla. Autamme arvioimaan, millainen testamenttiratkaisu sopii parhaiten omaan perhe- ja varallisuustilanteeseesi, ja laadimme asiakirjan niin, että se on juridisesti pätevä ja käytännössä toimiva. Ota yhteyttä asiantuntijaan, niin suunnitellaan testamentti, joka turvaa läheistesi asemaa ja vähentää epävarmuutta tulevaisuudessa.