Edunvalvontavaltuutus

Jos näitä muotovaatimuksia ei ole noudatettu, valtakirjaa ei voida vahvistaa eikä valtuutus tule voimaan. Valtakirjaan on lisäksi suositeltavaa sisällyttää todistuslausuma, vaikka se ei ole varsinainen muotovaatimus. Todistuslausumassa todetaan yleensä todistajien yhtäaikainen läsnäolo,valtuuttajan kyky ymmärtää valtakirjan merkitys sekä muut seikat, joilla voi olla merkitystä valtakirjan pätevyyden arvioinnissa. Hyvä käytäntö voi olla myös lääkärinlausunnon liittäminen valtakirjaan silloin, jos kyseessä on esimerkiksi iäkäs henkilö tai henkilö, jolla on aiempia terveydellisiä ongelmia.

Valtuutetun valinta

Valtuutetuksi kannattaa valita henkilö, jolla on kyky ja valmiudet hoitaa tehtävää asianmukaisesti. Valtuutetulle on myös hyvä kertoa valtuutuksen tekemisestä etukäteen. Käytännössä tämä tapahtuu usein esimerkiksi silloin, kun puolisot valtuuttavat toisensa.

Valtuuttaja voi nimetä edunvalvontavaltakirjassa varavaltuutetun siltä varalta, että varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan valtakirjassa tarkoitettuja tehtäviä. Lisäksi voidaan nimetä toissijainen valtuutettu siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu ei pysty lainkaan toimimaan tehtävässä. Digi- ja väestötietovirasto ei voi vahvistaa valtuutusta esimerkiksi silloin, jos valtuutettu on itse edunvalvonnassa.

Edunvalvontavaltakirjan luovuttaminen valtuutetulle

Valtuutettu pyytää Digi- ja väestötietovirastoa vahvistamaan edunvalvontavaltakirjan, kun valtuuttaja ei sairauden tai muun syyn vuoksi enää kykene hoitamaan niitä asioita, joita varten valtakirja on laadittu. Kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtakirjan, valtuutettu voi hoitaa valtakirjassa yksilöityjä tehtäviä valtuuttajan puolesta.

Jos henkilö on jo itse järjestänyt edunvalvontansa edunvalvontavaltuutuksella, hänelle ei lähtökohtaisesti voida määrätä tuomioistuimen toimesta toista edunvalvojaa hoitamaan samoja asioita holhoustoimilain perusteella. Tällainen järjestely tukee henkilön itsemääräämisoikeutta, koska hän voi etukäteen päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa ja millä tavoin.

Mistä asioista valtakirjalla voidaan määrätä?

Edunvalvontavaltakirjalla annetaan tavallisesti oikeus hoitaa taloudellisia asioita sekä tehdä päätöksiä esimerkiksi henkilöä koskevissa käytännön asioissa valtakirjan sisällön mukaisesti. Kaikkiin toimiin valtuutus ei kuitenkaan voi ulottua, ja osa toimista edellyttää erityisen tarkkaa yksilöintiä.

Edunvalvontavaltuutuksessa ei voida antaa oikeutta esimerkiksi tehdä päätöstä asiassa, jonka tekemiseen valtuuttaja on vielä itse kykenevä taikka päättää erityisen henkilökohtaisista asioista, kuten avioliiton solmimisesta taikka testamentin laatimisesta.

Joidenkin toimien osalta edunvalvontavaltakirjassa tarvitaan erityinen yksilöinti. Tällainen toimi on esimerkiksi lahjan antaminen valtuuttajan puolesta. Tällöin valtakirjassa tulee määritellä riittävän tarkasti lahjan perusteet ja se keille henkilöille tällaisia lahjoja voidaan valtuutetun puolesta antaa.

Valtuutetun toimien sitovuus

Jos valtuutettu ylittää hänelle annetun toimivallan ja tekee toimen, johon hänellä ei ole oikeutta,toimi ei sido valtuuttajaa. Jos toimivaltaa koskevaa ohjetta ei ole kirjattu itse valtakirjaan vaan erilliseen asiakirjaan, voi toimi sitoa valtuuttajaa, jos toinen osapuoli ei tiennyt erillisistä ohjeista. Tämän vuoksi kaikki edunvalvontavaltuutetun toimivaltaa koskevat määräykset ja ohjeet onkinparas kirjata samaan dokumenttiin.

Valtuutettu ei voi edustaa valtuuttajaa toimessa, jossa hän itse on vastapuolena, jossa vastapuolena on hänen läheisensä tai jossa valtuuttajan ja valtuutetun edut ovat ristiriidassa. Valtuutetun velvollisuuksiin kuuluu toimia valtuuttajan parhaaksi, kuulla valtuuttajan mielipidettä tärkeissäpäätöksissä aina kun se on mahdollista sekä pitää valtuuttajan ja omat varansa erillään toisistaan.Valtuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitamisesta kohtuullinen korvaus valtuuttajan varoista. Tämän oikeuden kirjaaminen valtakirjaan on suositeltavaa.

Valvonta ja valtuutuksen päättyminen

Edunvalvontavaltuutus eroaa tuomioistuimen määräämästä perinteisestä edunvalvonnasta mm. valvonnan osalta. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on valvova viranomainen, mutta valtuuttaja voi päättää, tuleeko valtuuttajan antaa viranomaiselle selvitys tehdyistä toimenpiteistä tasaisin väliajoin,vai ainoastaan kun viranomainen sitä erikseen pyytää.

Edunvalvontavaltuutus päättyy, jos se peruutetaan, valtuuttaja kuolee, valtuutettu luopuu tehtävästä ilmoittamalla siitä viranomaiselle, valtuuttajalle määrätään toinen edunvalvoja hoitamaan samoja asioita, valtakirjassa asetettu määräaika tai ehto täyttyy taikka valtuuttaja asetetaan konkurssiin. Jos valtuutus on jo tullut voimaan, peruuttamisen vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto.

Jos haluat varmistaa, että edunvalvontavaltuutuksesi on laadittu oikein ja vastaa juuri sinun elämäntilannettasi, autamme mielellämme. Ota yhteyttä, niin laadimme kanssasi asiakirjan, joka turvaa tahtosi ja helpottaa läheistesi toimintaa silloin, kun sillä on eniten merkitystä.