Rikoksen uhreille

Rikoksen uhriksi joutuminen voi aiheuttaa huolta, epävarmuutta ja käytännön kysymyksiä. Mitä pitää tehdä ensimmäiseksi? Onko rikosilmoitus pakko tehdä? Voiko asianomistajalla olla asianajaja mukana poliisin kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä? Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia rikoksen uhrilla eli asianomistajalla on rikosasiassa ja rikosprosessin eri vaiheissa.

Rikoksen uhri on rikosprosessissa asianomistaja

Rikoksen uhria kutsutaan rikosprosessissa asianomistajaksi. Asianomistaja on henkilö tai taho, jonka oikeutta rikos on loukannut tai jolle rikoksesta on aiheutunut vahinkoa. Asianomistajalla voi olla oikeus vaatia tekijälle rangaistusta ja itselleen vahingonkorvausta.

Asianomistajan asema ei tarkoita vain passiivista odottamista. Uhrilla on oikeus saada tietoa, tulla kuulluksi, käyttää avustajaa ja osallistua asian käsittelyyn. Oikeuksien käyttäminen edellyttää, että vaatimukset ja selvitykset esitetään ajoissa.

Rikosilmoitus rikoksen uhrina – näin asia lähtee liikkeelle

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus mahdollisimman pian. Ilmoituksen voi tehdä poliisille sähköisesti, poliisiasemalla tai kiireellisessä tilanteessa hätänumeron kautta. Mitä nopeammin asia tulee poliisin tietoon, sitä paremmin tapahtumia ja vahinkoja voidaan selvittää.

Kerro rikosilmoituksessa, mitä on tapahtunut, milloin ja missä teko tapahtui, ketkä olivat paikalla ja millaisia vahinkoja teosta aiheutui. Säilytä todisteet, viestit, kuvat, kuitit, lääkärintodistukset ja todistajien yhteystiedot.

Asianomistajarikos ja virallisen syytteen alainen rikos

Rikokset jaetaan asianomistajarikoksiin ja virallisen syytteen alaisiin rikoksiin. Asianomistajarikoksessa asian eteneminen edellyttää, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Jos rangaistusvaatimus perutaan, asia voi päättyä.

Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa poliisi voi tutkia asian ja syyttäjä voi nostaa syytteen, vaikka uhri ei itse vaatisi rangaistusta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi monet väkivaltarikokset ja vakavammat omaisuusrikokset.

Oikeus asianajajaan ja avustajaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä

Rikoksen uhrilla on oikeus käyttää oikeudellista avustajaa rikosilmoituksen tekemisessä, poliisin kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä. Avustaja auttaa hahmottamaan, mitä vaatimuksia asiassa voidaan esittää ja mitä selvitystä niiden tueksi tarvitaan.

Avustajan määrääminen ja oikeusapu rikoksen uhrille

Rikoksen uhrille voidaan tietyissä tilanteissa määrätä oikeudenkäyntiavustaja valtion varoista. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi seksuaalirikoksissa, lähisuhdeväkivaltatilanteissa sekä vakavissa henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvissa rikoksissa.

Asianomistajan avustaja voidaan määrätä jo esitutkintaa varten. Jos uhrilla on vaatimuksia oikeudenkäynnissä, avustaja auttaa niiden esittämisessä ja perustelemisessa. Avustajaksi voidaan määrätä asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Rikoksen uhrilla voi olla oikeus myös oikeusapuun, jos avustajaa ei määrätä erillisellä päätöksellä. Oikeusapu perustuu taloudelliseen tilanteeseen ja voi kattaa avustajan palkkion kokonaan tai osittain. Oikeusturvavakuutus voi vaikuttaa siihen, myönnetäänkö oikeusapua.

Kuulustelussa kerrotaan tapahtumista ja vahingoista

Esitutkinnassa poliisi kuulustelee asianomistajaa. Kuulustelussa kerrotaan tapahtumista, aiheutuneista vahingoista, mahdollisista todistajista ja alustavista korvausvaatimuksista. Kertomus kirjataan esitutkintapöytäkirjaan, jota voidaan käyttää myöhemmin syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Asianomistajalla on velvollisuus pysyä totuudessa. Lue kuulustelupöytäkirja huolellisesti ennen sen hyväksymistä. Jos merkintä ei vastaa omaa kertomusta, siihen tulee pyytää korjaus ennen allekirjoittamista.

Rikoksen uhrin vahingonkorvausvaatimus

Rikoksen uhri voi vaatia rikoksentekijältä vahingonkorvausta. Korvausvaatimus voi koskea esimerkiksi rikkoutunutta tai anastettua omaisuutta, hoitokuluja, lääkärikuluja, ansionmenetystä, matkakuluja, kärsimystä tai muuta rikoksesta aiheutunutta vahinkoa.

Korvausvaatimuksessa tulee ilmoittaa vaatimuksen määrä, peruste ja todisteet. Kuitit, laskut, lääkärintodistukset, vakuutusyhtiön päätökset ja muut asiakirjat voivat olla ratkaisevia korvausvaatimuksen arvioinnissa.

Syyttäjä voi tietyissä tilanteissa esittää asianomistajan korvausvaatimuksen oikeudessa. Jos vaatimus on monimutkainen tai siihen liittyy riitaa, avustajan käyttäminen auttaa vaatimuksen muotoilussa ja perustelemisessa.

Oikeudenkäyntiin osallistuminen ja velvollisuus saapua

Jos asia etenee käräjäoikeuteen, asianomistaja voi saada kutsun oikeudenkäyntiin. Kutsu on luettava huolellisesti. Siitä ilmenee, onko asianomistajan saavuttava paikalle henkilökohtaisesti vai voiko asian hoitaa avustajan välityksellä.

Jos asianomistaja on kutsuttu oikeuteen henkilökohtaisesti sakon uhalla, paikalle on saavuttava. Tällöin asianomistajalla voi olla oikeus saada valtion varoista korvausta esimerkiksi matkakuluista, ansionmenetyksestä ja päivärahoista.

Uhrin suojaamistoimet rikosprosessissa

Rikoksen uhrin turvallisuus ja yksityisyys on otettava huomioon heti prosessin alkuvaiheessa. Avustaja voi auttaa asianomistajaa arvioimaan, tarvitaanko tilanteessa esimerkiksilähestymiskieltoa, turvakieltoa, yhteystietojen salaamista, kuulemista ilman vastaajan läsnäoloa, tukihenkilöä tai muita erityisjärjestelyjä oikeudenkäyntiin. Tukihenkilö voi tulla kyseeseen tuomioistuimen määräämänä tai Rikosuhripäivystyksen eli RIKUn kautta. Kun suojatoimet selvitetään ajoissa, uhrilla on parempi mahdollisuus kohdata rikosprosessi turvallisesti ja valmistautuneena.

Tarvitsetko apua rikoksen uhrina?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi tai sinut on kutsuttu poliisin kuulusteluun asianomistajana, älä jää yksin. Ota yhteyttä LakiKareliaan mahdollisimman varhain. Autamme rikoksen asianomistajia Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalan alueella. Saat arvion tilanteestasi, apua korvausvaatimusten laatimiseen ja selkeän suunnitelman oikeuksiesi turvaamiseksi rikosprosessin eri vaiheissa.