Rikoksesta epäillylle

Rikoksesta epäillyksi joutuminen voi tuntua pysäyttävältä. Tilanteessa herää nopeasti kysymyksiä: mitä saan sanoa, pitääkö poliisin kysymyksiin vastata ja voinko ottaa asianajajan mukaan kuulusteluun? Asianajajan apu jo esitutkinnan alkuvaiheessa auttaa turvaamaan oikeutesi ja välttämään virheitä, joilla voi olla merkitystä syyteharkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Tässä artikkelissa kerrotaan rikoksesta epäillyn tärkeimmistä oikeuksista esitutkinnassa, kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä.

Rikoksesta epäilty ei ole sama asia kuin syyllinen

Esitutkinnassa henkilöstä käytetään nimitystä rikoksesta epäilty. Esitutkinnan toimittaa poliisi. Tietyissä asioissa esitutkinnan voi toimittaa myös Rajavartiolaitos, Tulli tai sotilasviranomainen.Epäily ei ole sama asia kuin syyllisyys. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, mitä on tapahtunut ja täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit.

Jos syyttäjä nostaa syytteen, epäillystä tekijästä käytetään nimikettä vastaaja. Oikeus puolustautua jatkuu koko prosessin ajan.

Oikeus asianajajaan ja avustajaan alkaa jo esitutkinnassa

Rikoksesta epäillyllä on oikeus käyttää avustajaa jo esitutkinnassa. Asianajaja on tukenasi ennen kuulustelua, kuulustelun aikana ja sen jälkeen. Sinulla on oikeus neuvotella avustajasi kanssa luottamuksellisesti ennen kuulustelua.

Avustaja auttaa ymmärtämään tilanteen, oikeutesi ja kuulustelun merkityksen. Hän arvioi näyttöä, pyytää tarvittaessa lisätutkintaa ja rakentaa puolustusta jo ennen mahdollista oikeudenkäyntiä. Kun avustaja on mukana varhaisessa vaiheessa, asiaan voidaan vaikuttaa oikeaan aikaan.

Oikeus vaieta kuulustelussa ja itsekriminointisuoja

Rikoksesta epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Tätä kutsutaan itsekriminointisuojaksi. Epäillyn ei tarvitse todistaa itseään vastaan.

Epäillyllä on oikeus olla vaiti. Vaitiolo ei tarkoita syyllisyyden tunnustamista. Epäillyllä on myösoikeus kertoa oma näkemyksensä tapahtumista. Epäillyllä ei ole samanlaista velvollisuutta pysyä totuudessa kuin todistajalla tai asianomistajalla.

Itsekriminointisuoja ei estä viranomaisia hankkimasta näyttöä lain sallimilla keinoilla. Esitutkintaviranomainen voi käyttää pakkokeinoja, jos niiden edellytykset täyttyvät. Pakkokeinoja ovat esimerkiksi kiinniottaminen, pidättäminen, vangitseminen, matkustuskielto, kotietsintä, laite-etsintä, henkilöntarkastus, henkilökatsastus, takavarikko ja televalvonta.

Poliisin kuulustelu rikoksesta epäiltynä

Kuulustelu on keskeinen osa esitutkintaa. Poliisi kirjaa kertomuksen esitutkintapöytäkirjaan, ja kertomusta voidaan käyttää myöhemmin syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Ennen kuulustelua epäillyllä on oikeus tietää, mistä teosta häntä epäillään. Epäillyllä on oikeus pyytää avustaja paikalle. Epäillyllä on myös oikeus vaatia kuulustelutodistaja. Käytännössä kuulustelutodistaja on toinen poliisi.

Kuulustelussa epäillyllä ei ole velvollisuutta vastata kysymyksiin. Joissakin tilanteissa vastaaminen voi kuitenkin olla epäillyn edun mukaista. Siksi avustajan kanssa keskusteleminen ennen kuulustelua on tärkeää. Avustaja auttaa hahmottamaan, mitä kuulustelussa on syytä ottaa huomioon. Hän ei kuitenkaan voi vastata kysymyksiin epäillyn puolesta. Jos kysymys on epäselvä, voit pyytää täsmennystä. Jos pöytäkirjamerkintä ei vastaa omaa kertomusta, siihen tulee pyytää korjaus ennen allekirjoittamista.

Esitutkintapöytäkirja, aineistoon tutustuminen ja lisätutkinta

Kun esitutkinta valmistuu, poliisi kokoaa esitutkintapöytäkirjan. Epäillyllä ja avustajalla on oikeus perehtyä aineistoon.

Aineiston perusteella voidaan arvioida, onko tutkinta ollut riittävä ja tarvitaanko lisätutkintaa. Lisätutkinta voi koskea esimerkiksi todistajan kuulemista, tallenteen hankkimista tai asiakirjanliittämistä pöytäkirjaan.

Puolustusta rakennetaan jo esitutkinnan aikana. Tässä vaiheessa voidaan arvioida, mitä selvitystä asiassa tarvitaan, onko lisätutkinnalle perusteita ja mitkä seikat puhuvat syytettä vastaan. Varhainen valmistautuminen voi vaikuttaa olennaisesti asian myöhempään käsittelyyn.

Puolustajan määrääminen ja oikeusapu rikosasiassa

Rikoksesta epäillylle voidaan tietyissä tilanteissa määrätä puolustaja valtion varoista. Puolustaja voidaan määrätä esimerkiksi silloin, kun epäilty on pidätettynä tai vangittuna, asia koskee vakavaa rikosta tai epäilty ei kykene puolustamaan itseään ilman avustajaa.

Puolustajaksi voidaan määrätä asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Epäilty voi esittää toivomuksen siitä, kuka määrätään puolustajaksi. Tuomioistuin ratkaisee, täyttyvätkö puolustajan määräämisen edellytykset.

Jos puolustajamääräyksen edellytykset eivät täyty, rikoksesta epäilty voi hakea oikeusapua. Oikeusapu perustuu hakijan taloudelliseen tilanteeseen. Oikeusapu voi kattaa avustajan palkkion kokonaan tai osittain.

Rikoksesta epäillyn oikeudet syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä

Syyteharkinnassa syyttäjä päättää, nostetaanko syyte. Jos syyte nostetaan, asia siirtyy käräjäoikeuteen ja epäillystä tulee vastaaja.

Oikeudenkäynnissä vastaajalla on oikeus kiistää syyte, esittää oma kantansa, nimetä todistelua ja käyttää avustajaa. Vastaajan ei tarvitse todistaa omaa syyllisyyttään. Syyttäjän on näytettävä syyte toteen.

Puolustus rakennetaan johdonmukaisesti. Esitutkinnassa annettu kertomus, kirjallinen aineisto ja oikeudenkäynnissä esitettävä todistelu muodostavat kokonaisuuden.

Milloin rikoksesta epäilty tarvitsee asianajajan?

Avustajaan on hyvä olla yhteydessä heti, kun saat tiedon rikosepäilystä, kuulustelukutsusta, kiinniotosta tai muusta rikosasiaan liittyvästä yhteydenotosta. Mitä aikaisemmin saat oikeudellista apua, sitä paremmin oikeutesi voidaan turvata.

Asianajaja arvioi tilanteesi, neuvoo ennen kuulustelua ja auttaa valmistautumaan prosessin seuraaviin vaiheisiin. Huolehdimme myös määräajoista, lisätutkintapyynnöistä ja oikeudenkäyntiin valmistautumisesta.

Tarvitsetko apua rikosasiassa?

Jos olet rikoksesta epäiltynä tai olet saanut kutsun poliisin kuulusteluun, älä jää yksin. Ota yhteyttä LakiKareliaan mahdollisimman varhain. Autamme rikosasioissa Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalan alueella. Saat arvion tilanteestasi, neuvoja kuulusteluun ja suunnitelman oikeuksiesi turvaamiseksi rikosprosessin eri vaiheissa.