LakiKarelia Oy Rantakakatu 23, 4. kerros. 80100 Joensuu | 045 341 8005 | toimisto@lakikarelia.fi
LakiKarelia Oy Rantakakatu 23, 4. kerros. 80100 Joensuu | 045 341 8005 | toimisto@lakikarelia.fi
Etusivu – Rikosoikeus – UKK
Rikosasia voi tulla eteen yllättäen ja herättää paljon kysymyksiä. Mitä poliisikuulustelussa tapahtuu? Milloin tarvitsen asianajajan? Voinko saada oikeusapua tai oman avustajan rikoksen uhrina? Tälle sivulle on koottu vastauksia yleisiin rikosoikeudellisiin kysymyksiin.
Autamme rikoksesta epäiltyjä, syytettyjä ja rikoksen uhreja Joensuussa ja muualla Pohjois-Karjalassa esitutkinnasta oikeudenkäyntiin. Varhainen yhteydenotto auttaa turvaamaan oikeutesi heti rikosprosessin alussa.
Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta voi olla kyse, jos tienkäyttäjä rikkoo liikennesääntöjä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Kyse voi olla esimerkiksi huomattavasta ylinopeudesta, vaarallisesta ohituksesta, väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä, punaisia päin ajamisesta tai muusta huolimattomasta ajotavasta. Rangaistuksena voi olla sakko, ajokielto tai vakavammassa tapauksessa vankeusrangaistus. Asian arvioinnissa merkitystä on muun muassa teon vaarallisuudella, olosuhteilla, liikennetilanteella ja sillä, aiheutuiko tilanteesta konkreettinen vaara. Jos olet saanut kutsun poliisikuulusteluun Joensuussa tai Pohjois-Karjalassa, rikosasianajajaan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman pian.
Pahoinpitelyn tunnusmerkistö voi täyttyä, jos toiselle aiheutetaan ruumiillista väkivaltaa, kipua, vamma tai terveydellistä haittaa. Kyse voi olla esimerkiksi lyömisestä, potkimisesta, tönimisestä, kuristamisesta, repimisestä tai muusta fyysisestä teosta. Pahoinpitely ei aina edellytä vakavaa vammaa tai näkyviä jälkiä. Myös lyhytaikainen kipu tai terveydellinen haitta voi riittää, jos tekotäyttää lain edellytykset. Arvioinnissa huomioidaan tapahtumien kulku, osapuolten kertomukset, mahdolliset lääkärinlausunnot, valokuvat, viestit ja todistajien havainnot. Rikosasianajaja auttaa sekä rikoksen uhria että rikoksesta epäiltyä esitutkinnassa, kuulustelussa, vahingonkorvausvaatimuksissa ja oikeudenkäynnissä.
Varkaudessa ja näpistyksessä on kyse toisen omaisuuden anastamisesta. Näpistys on varkauden lievempi tekomuoto, ja sitä arvioidaan kokonaisuutena. Merkitystä voi olla esimerkiksi omaisuuden arvolla, tekotavalla, suunnitelmallisuudella, vahingon määrällä ja sillä, onko teko ollut kokonaisuutena vähäinen. Kaikki vähäarvoiseen omaisuuteen kohdistuvat teot eivät kuitenkaan automaattisesti ole näpistyksiä, jos tekoon liittyy esimerkiksi erityistä suunnitelmallisuutta tai muuta moitittavuutta. Asianajaja auttaa arvioimaan rikosnimikettä, vahingonkorvausvaatimuksia ja sitä, miten asia etenee esitutkinnassa ja mahdollisessa oikeudenkäynnissä.
Varkaus voi olla ryöstö, jos omaisuutta anastetaan väkivaltaa käyttämällä tai väkivallallauhkaamalla. Ryöstö eroaa tavallisesta varkaudesta siinä, että teko kohdistuu omaisuuden lisäksi myös henkilön turvallisuuteen ja vapauteen. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa uhrilta vaaditaan omaisuutta uhkaamalla, tönimällä, lyömällä tai muuten pakottamalla. Ryöstö on vakava rikosasia, johon voi liittyä rangaistusvastuun lisäksi vahingonkorvausvaatimuksia esimerkiksi kivusta, särystä, ansionmenetyksestä tai kärsimyksestä. Rikosasianajaja auttaa sekä rikoksesta epäiltyä että rikoksen uhria jo esitutkinnasta alkaen.
Kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistö voi täyttyä, jos joku oikeudettomasti tunkeutuu asuntoon, loma-asuntoon, pihapiiriin tai muuhun kotirauhan suojaamaan paikkaan. Kyse voi olla myös luvattomasta oleskelusta, poistumiskäskyn noudattamatta jättämisestä, häiritsevästä metelöinnistä tai muusta kotirauhaa loukkaavasta menettelystä. Kotirauhan suoja ulottuu tyypillisesti asuntoon ja sen välittömään pihapiiriin. Arvioinnissa merkitystä on sillä, onko henkilöllä ollut oikeus olla paikalla, millaista häiriötä on aiheutunut ja onko teko ollut tahallinen. Asianajaja auttaa arvioimaan, täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö ja miten asiassa kannattaa toimia rikosilmoituksen, kuulustelun tai korvausvaatimusten osalta.
Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että toinen henkilö tulisi tekemään henkeesi, terveyteesi, vapauteesi tai rauhaasi kohdistuvan rikoksen tai muuten vakavasti häiritsemään sinua. Arvioinnissa otetaan huomioon osapuolten olosuhteet, aiemman rikoksen tai häirinnän laatu ja toistuvuus sekä se, kuinka todennäköistä häirinnän jatkuminen on. Lähestymiskielto voi kieltää esimerkiksi yhteydenotot, seuraamisen, tarkkailun ja lähestymisen. Kiireellisessä tilanteessa voidaan hakea myös väliaikaista lähestymiskieltoa. Asianajaja auttaa hakemuksen laatimisessa, tapahtumien ja näytön kokoamisessa sekä asian käsittelyssä tuomioistuimessa.
Vainoaminen tarkoittaa toistuvaa menettelyä, joka aiheuttaa kohteelle pelkoa tai ahdistusta. Kyse voi olla esimerkiksi jatkuvista viesteistä, puheluista, seuraamisesta, tarkkailusta, uhkailusta, työpaikalle tai kotiin ilmestymisestä tai muusta ei-toivotusta yhteydenpidosta. Vainoamisessa yksittäinen teko voi vaikuttaa vähäiseltä, mutta kokonaisuus voi muodostua vakavaksi, jos toiminta jatkuu ja kohdistuu samaan henkilöön. Vainoamistilanteissa on usein tärkeää säilyttää viestit, puhelutiedot, kuvakaappaukset ja muut todisteet. Rikosasianajaja auttaa arvioimaan rikosilmoituksen tekemistä, lähestymiskiellon tarvetta ja asian etenemistä esitutkinnassa.
Raiskauksen tunnusmerkistö voi täyttyä, jos henkilö on sukupuoliyhteydessä toisen kanssa ilman tämän vapaaehtoista osallistumista. Vapaaehtoisuus voi ilmetä sanoilla, käytöksellä tai muulla tavalla. Raiskaus ei edellytä fyysistä vastarintaa, väkivaltaa tai näkyviä vammoja. Vapaaehtoisuutta ei ole esimerkiksi silloin, jos henkilö pakotetaan tekoon väkivallalla tai uhkauksella, hän ei pysty ilmaisemaan tahtoaan tai hän on tilanteessa, jossa omaa tahtoa ei voida vapaasti muodostaa.Seksuaalirikosasiassa sekä rikoksen uhrin että rikoksesta epäillyn oikeudet on tärkeää turvata heti esitutkinnan alusta alkaen. Rikosasianajaja auttaa kuulustelussa, vahingonkorvausvaatimuksissa ja oikeudenkäynnissä.
Lapseen kohdistuva seksuaalirikosepäily on aina vakava ja herkkä tilanne. Jos epäilet lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta, on tärkeää toimia rauhallisesti ja hakea apua nopeasti. Asia kannattaa ilmoittaa poliisille tai lastensuojeluviranomaiselle, jotta lapsen turvallisuus ja asian asianmukainen selvittäminen voidaan turvata. Lapsen kertomusta ei tulisi painostaa tai johdatella, koska sillä voi olla merkitystä asian selvittämisessä. Asianajaja voi auttaa lasta ja huoltajaa rikosprosessissa, vahingonkorvausvaatimuksissa sekä asian käsittelyssä esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Seksuaalirikosasioissa lapselle voidaan usein hakea oma oikeudenkäyntiavustaja valtion varoista.
Huumausainerikos voi liittyä huumausaineen käyttöön, hallussapitoon, hankkimiseen, myyntiin, välittämiseen, kuljettamiseen, maahantuontiin tai kasvattamiseen. Rikosnimikkeen vakavuuteen vaikuttavat muun muassa aineen laatu ja määrä, käyttötarkoitus, mahdollinen levittämistarkoitus sekä teon suunnitelmallisuus. Huumausainerikoksissa pienilläkin yksityiskohdilla voi olla suuri merkitys esimerkiksi sen arvioinnissa, onko kyse käyttörikoksesta, huumausainerikoksesta vai törkeästä huumausainerikoksesta. Rikosasianajajan apu on usein tärkeää jo ennen ensimmäistä poliisikuulustelua, jotta oikeutesi ja velvollisuutesi ovat selvillä.
Dopingaineita tai lääkkeitä ei voi hankkia vapaasti edes omaan käyttöön. Lääkkeiden hankkimiseen, tilaamiseen ja maahantuontiin liittyy tarkkoja rajoituksia, ja reseptilääkkeitä saa käyttää vain asianmukaisen lääkemääräyksen perusteella. Merkitystä on sillä, miten valmiste luokitellaan Suomessa, mistä maasta se hankitaan, onko kyse postitse tilaamisesta vai matkalla mukana tuomisesta ja kuinka suuresta määrästä on kyse. Dopingaineen pelkkä käyttö ei yleensä ole rikos, mutta laiton maahantuonti, valmistaminen, myynti, välittäminen, luovuttaminen tai hallussapito levittämistarkoituksessa voi täyttää dopingrikoksen tunnusmerkistön. Lääkkeiden osalta luvaton maahantuonti, myynti tai muu lääkesääntelyn vastainen menettely voi johtaa lääkerikosepäilyyn. Jos poliisi tai Tulli on ottanut aineita haltuun tai sinua epäillään dopingrikoksesta tai lääkerikoksesta, asianajajaan kannattaa olla yhteydessä ennen kuulustelua.
Eläinsuojelurikoksesta voi olla kyse, jos eläintä kohdellaan julmasti, sille aiheutetaan tarpeetonta kipua tai kärsimystä tai sen hoidosta, ravinnosta, vedestä, suojasta tai muista perustarpeista laiminlyödään olennaisia velvollisuuksia. Arvioinnissa voidaan huomioida eläimen olosuhteet, hoidon kesto, mahdolliset eläinlääkärin havainnot, viranomaislausunnot ja muu näyttö. Seurauksena voi olla rangaistuksen lisäksi esimerkiksi eläintenpitokielto. Asianajaja voi auttaa, jos olet tehnyt rikosilmoituksen, joutunut rikoksesta epäillyksi tai tarvitset neuvoja eläinsuojeluasian etenemisestä esitutkinnassa tai tuomioistuimessa.
Tappo tarkoittaa toisen ihmisen tahallista surmaamista. Murha on henkirikoksen törkeämpi muoto, ja kyse voi olla murhasta esimerkiksi silloin, kun teko on erityisen raaka tai julma, tehty vakaasti harkiten tai muuten kokonaisuutena arvostellen törkeä. Henkirikosasioissa esitutkinta on usein laaja, ja näyttö voi koostua esimerkiksi teknisestä näytöstä, todistajankertomuksista, asiantuntijalausunnoista ja tapahtumien kulkua koskevasta selvityksestä. Puolustajan tai rikosasianajajan apu on välttämätöntä heti esitutkinnan alusta alkaen.
Rikosasiassa asianajajaan kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman varhain. Yhteydenotto on erityisen tärkeää, jos olet saanut kutsun poliisikuulusteluun, sinua epäillään rikoksesta, olet saanuthaasteen käräjäoikeuteen tai olet joutunut rikoksen uhriksi. Varhainen neuvonta auttaa ymmärtämään, mitä poliisikuulustelussa tapahtuu, mitä oikeuksia sinulla on ja miten sinun kannattaa valmistautua. Asianajaja voi olla mukana kuulustelussa, auttaa vahingonkorvausvaatimusten laatimisessa ja huolehtia siitä, että oikeutesi tulevat huomioiduiksi koko rikosprosessin ajan.
Rikosasianajajan palkkio voi joissain tilanteissa tulla kokonaan tai osittain valtion varoista. Tämä voi perustua oikeusapuun, puolustajan määräykseen tai asianomistajan avustajan määräykseen. Lisäksi oikeusturvavakuutus voi joissain tilanteissa kattaa rikosasian kuluja. Kustannuksiin vaikuttavat asian laatu, oikeusavun edellytykset, mahdollinen vakuutus ja se, oletko asiassa rikoksesta epäilty, syytetty vai rikoksen uhri. Kun otat yhteyttä, selvitämme kanssasi, mikä vaihtoehto sopii tilanteeseesi ja mitä kustannuksista on hyvä tietää ennen asian etenemistä.
Oikeusapu rikosasiassa tarkoittaa sitä, että voit saada oikeudellisen avustajan kokonaan tai osittain valtion varoista. Oikeusavun määrä riippuu yleensä tuloista, menoista, varallisuudesta ja mahdollisesta omavastuusta. Rikosasiassa oikeusapua voi hakea sekä rikoksesta epäilty että rikoksen uhri. Ensin selvitetään, onko käytettävissä oikeusturvavakuutus, koska vakuutus voi vaikuttaa oikeusavun myöntämiseen. Asianajaja voi auttaa oikeusapuhakemuksen tekemisessä ja arvioida, onko tilanteessasi mahdollista hakea myös puolustajan tai asianomistajan avustajan määräystä.
Rikoksesta epäilty tai syytetty voi saada tuomioistuimen määräämän puolustajan tietyissä rikosasioissa. Puolustaja voidaan määrätä esimerkiksi silloin, kun epäilty on pidätettynä tai vangittuna, rikosepäily on vakava, epäilty on alaikäinen tai hän ei muuten kykene itse huolehtimaan puolustuksestaan. Puolustajaksi voidaan yleensä määrätä epäillyn itse valitsema asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Puolustaja auttaa jo esitutkinnassa, osallistuu tarvittaessa kuulusteluun ja huolehtii siitä, että puolustuksen kannalta tärkeät seikat tulevat esiin.
Puolustajan palkkio maksetaan ensin valtion varoista. Jos vastaaja tuomitaan rikoksesta, hänet voidaan määrätä korvaamaan puolustajan palkkiota valtiolle kokonaan tai osittain. Korvausvelvollisuuden määrä riippuu vastaajan taloudellisesta tilanteesta ja siitä, olisiko hänellä ollut oikeus oikeusapuun. Jos syyte hylätään, puolustajan palkkio ei yleensä jää vastaajan maksettavaksi. Asianajaja voi selvittää jo asian alkuvaiheessa, onko puolustajan määräys mahdollinen ja mitä vaikutuksia sillä voi olla kustannuksiin.
Rikoksen uhri eli asianomistaja voi saada tuomioistuimen määräämän oikeudenkäyntiavustajan tietyissä rikosasioissa. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi seksuaalirikoksissa, lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa sekä vakavissa henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvissa rikoksissa. Avustaja voidaan määrätä jo esitutkintaa varten, jolloin hän voi olla mukana kuulustelussa, auttaa tapahtumien jäsentämisessä ja laatia vahingonkorvausvaatimukset. Avustaja myös huolehtii siitä, että asianomistajan oikeudet tulevat huomioiduiksi oikeudenkäynnissä.
Jos tuomioistuin määrää rikoksen uhrille oikeudenkäyntiavustajan, avustajan palkkio ja kulut maksetaan valtion varoista. Määräys ei riipu uhrin tuloista tai varallisuudesta, vaan arvio perustuu rikoksen laatuun ja avustajan tarpeeseen. Tämä on tärkeää esimerkiksi seksuaalirikosten, lähisuhdeväkivallan ja vakavien väkivaltarikosten uhreille. Muissa rikosasioissa uhri voi mahdollisesti saada oikeusapua tulojensa perusteella tai käyttää oikeusturvavakuutusta, jos sellainen soveltuu asiaan.
Asianajaja auttaa selvittämään, sopiiko tilanteeseesi oikeusapu, puolustajan määräys vai asianomistajan avustajan määräys. Avustaja voi laatia oikeusapuhakemuksen, selvittää oikeusturvavakuutuksen merkityksen ja hakea määräystä tuomioistuimelta. Ota yhteyttä heti, kun saat kutsun poliisikuulusteluun, haasteen käräjäoikeuteen tai tarvitset apua rikoksen uhrina. Mitä aikaisemmin asia selvitetään, sitä paremmin oikeutesi voidaan turvata rikosprosessin eri vaiheissa.
Jos sinua epäillään rikoksesta, olet saanut kutsun poliisikuulusteluun tai olet joutunut rikoksen uhriksi, asiaa ei kannata jäädä pohtimaan yksin. Varhainen yhteydenotto asianajajaan auttaa turvaamaan oikeutesi ja selkeyttää, miten rikosprosessi etenee. Asianajotoimisto LakiKarelia auttaa rikosasioissa Joensuussa ja muualla Pohjois-Karjalassa. Ota yhteyttä, niin arvioimme tilanteesi ja kerromme, miten voimme auttaa.
Asianajotoimisto LakiKarelia Oy
Rantakatu 23, 4. kerros.
80100 Joensuu
Y-tunnus: 3613562-8
Päivystävä asianajaja
045 341 8005
Asianajaja Heidi Huusko
heidi.huusko@lakikarelia.fi
+358 45 341 7305
Asianajaja Samu Pitkänen
samu.pitkanen@lakikarelia.fi
+358 45 341 7105
Kaikki oikeudet pidätetään. © 2026 Asianajotoimisto LakiKarelia Oy
Tietosuojaseloste